Mentiin käymään maastossa ihan rennolla käyntilenkillä ja äiti tuli Suden kanssa mukaan. Löydettiin uusi reitti, semmoinen metsätie. Eihän sen pohja raviin tai laukkaan sopinut, mutta ihana kävelyyn. Muutamia kiviä ja kantoja oli siellä täällä, mutta joutuipahan ponkin katsomaan jalkoihinsa. Yllätyin muuten siitä, ettei Hurri säikkyillyt mitään, vaikka oli ihan uudella reitillä.
Eipä siitä maastosta kai muuta kerrottavaa ole.. Kuvasin myös pientä videota mastosta kännykällä, ensimmäinen pätkä on siltä löytämältämme polulta.
Huomenna mennään aamusta tallille auttamaan aamutallista ja sen jälkeen lähdetään hakemaan Iiris kotiin. Ihan mieletöntä, että ens kesänä meillä on sitten pikkuinen varsa tuolla tallilla! Tai... voihan tietysti olla niinkin, ettei Iiris tule kantavaksi, mutta pidän sitä aika epätodennäköisenä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti