58. Maastoilua

Eilen siis pääsin kotiin, ja Julia tuli meille. Käytiin sitten yhdessä tallilla, menin Hurrilla ensin riimulla, mutta hommasta ei tullut yhtään mitään, joten laitettiin ponille suitset. Siitä huolimatta Hurri oli hyvin pirteä, ja olisi vain halunnut juosta alta. Ei oikeastaan tehty mitään ihmeellistä, siirtymisiä ja voltteja. Suurimmaksi osaksi käyntiä, mutta myös vähän ravia ja laukkaa.
Hurrin jälkeen mä sain äitin suostuteltua siihen, että saan mennä myös vähän Iiriksellä. Äiti suostui, mutta talutti silti... Menin siis ihan vain pari kierrosta ravia, kun poni oli jo jonkun puolituntia mennyt ohjasajoa siinä kentällä. Mutta oli kyllä ihanaa vähän mennä Iirikselläkin.

Tänään Julia tuli taas meille, nyt heti yhdeksältä aamulla, kun muut niitten perheestä lhti mökille pilkkimään. Eilen oltiin Katin kanssa sovittu, että voidaan mennä tänään maastoon ja lainata Burneytä. Niimpä me siis lähdettiin tallille tuossa yhdentoista aikoihin.
Tehtiin noin tunnin pituinen käynti lenkki, ravattiin muutamia pätkiä. Oli aivan mahtava keli ja ihanaa päästä pitkästäaikaa maastoon. En ole Burneyllä ikinä ollut maastossa, joten sekin oli ihan kiva kokemus. Ponit käyttäytyi tosi fikusti, ja meillä oli hauskaa.

Minä & Burney ja Julia & Hurri + kännykkälaatu

 

57. Meikätyttö poistuu nyt...

... tai siis huomenna!
Joo, siis mulla oli tänään luuydin ja siellä oli kaikki kunnossa. Valkosolut on lähtenyt nousemaan, niitä oli 1.3 ja sieltä pystyttiin mittaamaan granulosyytit, joita oli jo 800, niitä pitää olla 1000 että voi siirtyä kertapäivässä antibioottiin, ja kyllä niitä lääkärinmukaan huomenna on! Mä oon niin ilonen, kun pääsen pois täältä, oon ollut täällä nimittäin jo yli kuukauden.
Sunnuntaina ja maanantaina tullaan käymään täällä hakemassa antibioottia, ja varmaan joudutaan välillä veritankkauksissakin käymään, mutta ei se mua haittaa. Sitten ensi torstaina, ainakin ihan alustavasti olis suunnitteilla aloittaa seuraava ja viimenen syotstaattikuuri, jonka jälkeen taas ootellaan että tulee ifektio, sit oon taas täällä ja sitten oliskin jo suuntana Helsinki.
Huomisesta senverran, että päästään varmaan jo ihan ajoissa lähtemään, kun annetaan vaan antibiootit, otetaan verikokeet yms. Ja tietenkin sitten Julia tulee meille ja mennään yhessä tallille ja tehdään kaikkea kivaa :)

Mä muutin taas tota ulkoasua, mutta nyt pidän sen tollasena, lupaan sen. Tein ton bannerin muuten ite... Mitä te pidätte tästä ulkoasusta?

56. Uus tukka

Tämmönen ihanuus siis käytiin ostamassa yhestä kampaamosta. Mun vanha peruukki oli tummempi ja lyhyempi, nyt halusin pitkät hiukset ja heti löyty.
Mulla ei nyt oikeestaan ollut muuta asiaa, tulin vaan tiedottaa tästä tukasta kun ite tykkään siitä niiiiin paljon :)

55. Kuka oikein on Iiris

Mä oon joskus tehnyt tämmösen postauksen, mutta nyt erään lukijan toiveesta, teen sellaisen uudestaan, ja kerron asioista laajemmin, sillä kaikki eivät välttämättä tiedä, mitä tämä kaheli karvapallo kätkee sisälleen...

Nimi: Midsummer Iiris
Lempinimi: Iiris, Irsu, Irsa, Irpsukka, Irppana, Tursu...
Rotu: connemara
Sukupuoli: tamma
Väri: kimo
Synt. vuosi: 2004
Säkäkorkeus: n.146cm

Hoitaessa

 

Jos yritetään kuvailla Iiristä tallissa yhdellä sanalla, se sana olisi ehdottomast mielenkiintoinen. Kesällä Iiris oli hoitaessa aina tosi nätisti, ei mitään ongelmia. Nyt  on kuitenkin toinen tilanne, en muista koska ponin käytös muuttui, mutta se muuttui ihan salamana. Iiriksen mielestä on nykyään aivan mielettömän hauskaa purra, potkia ja lintata hoitajaa seinään. Mä en todellakaan tiedä, miksi poni tätä tekee, mutta komentamalla sen saa aisoihin. Se tässä asiassa on kaikista oudointa, että Iiris ei tee tätä aina, eikä kaikkien kanssa. Mun kanssa poni ei ole riehunut paljoa, eikä kuulemma Helminkään kanssa. Mutta äidin ja Julian puheiden perusteella Iiris taas sekoilee ihan järjettömästi. Kyse ei ole siitä, miten ponia hoitaa, en ainakaan usko. No takasin asiaa, Iirikseen siis. Kavioitakaan ei ole mukavaa putsata, Iiris tykkää potkia aina just sillä kaviolla mitä pustataan. Tämä ongelma on kuitenkin jo hoidettu, eikä poni tee tätä enää juuri yhtään. Yksinkertaistettuna Iiris on siis hoitaessa aika vaikea, mutta lopettaa heti kun sitä napakasti käskee.

 

 

Ratsastaessa

 

Koko kesän Iiris oli ratsastaessa aivan ihana, aluksihieman tahmea, mutta se johtui vain epäsopivasta satulasta. Satulaa korjailtiin ja Iiris näytti todellisen itsensä. Reippaan ja yhteistyönhaluisen ponin, jonka kanssa on kiva tehdä kaikenlaista aina kouluratsastuksesta maastoiluun. Ei mitään ongelmia siis, muita kuin ettei Iiris oikein ymmärtänyt kavalettien ideaa, vaan jyräsi mielellään joko läpi, tai teki ihan hämäriä lehmäloikkia.

No, sitten laidunkausi loppui ja Iiris käänsi ihan uuden vaihteen silmään: Rodeovaihteen. Kirjaimellisesti. Syksyn ensimmäisellä tunnilla riehuminen alkoi heti, kun otettiin ohat käteen ja lähdettiin ravaamaan. Ja taas kerra, ei, poni ei ollut mistään kipeä. Minä pysyin selässä noin 10min kunnes laskeuduin näyttävästi selälleni. Sama homma jatkui estevlkassa, jolloin jouduin vaihtamaan hevosta ja melkeinpä päivittäin... Rupesimme juoksuttamaan ponia liinassa aina ennen selkäännousua, jotta se saisi purkaa ylimmääräiset energiansa pois, kauraa vähennettiin ja rupesimme vaatimaan ponilta ratsastaessa enemmän, sillä sille olikuitenkin kertynyt jo kuntoa ja lihaksiakin ihan kiitettävästi. Näillä eväillä alkoi sitten poni rauhoittua, ja nykyään Iiris onkin taas jo kunnon poni, jolla voi tehdä melkein mitä vain. Maastoon Iiriksellä ei tosin enää uskallauduta, sillä Iiris on vakaasti päättänyt, että maastossa vain laukataan ja riehutaan. Jokainen maasto kesän jälkeen on päättynyt tippumiseen, keulimiseen tai sekoamiseen. Kentällä ratsastaessa ei onneksi tosiaan enää ole samaa ongelmaa.

Helpoksi hevoseksi Iiristä ei kuitenkaan voi sanoa. Alusta asti sillä on ratsastettava, jos sen haluaa toimivan hyvin. Iiris kuitenkin tekee mielellään töitä, eikä yleensä laita vatsaan kun sitä pyydetään jotain tekemään. Ainoa asia, mitä poni protestoi toisinaan, on raippa. Raipalla näpäytyksestä saattaa yhä toisinaan seurata kunnon pukit. Esteillä poni ei ole varsinainen lahjakkuus, mutta sekin puoli sujuu, kun vauhtia on riittävästi. Korkeimmillaan olen tamman kanssa hypännyt sitä 80cm.

 

 

 Iiriksen taso ja kisamenestys

´

Kouluratsastuksessa Iirisksellä on kisattu HeC:n ja HeB:n radat yhden kerran hyväksytysti läpi. Näillä radoilla tehtävien asioiden lisäksi poni taitaa laukkaväistöt, laukanvaihdot laukassa sekä väistöt kaikssa askellajeissa ja avotaivutukset. Sulkuja ei ponilla ole kokeiltu, mutta uskon sen osaavan nekin.

Esteillä Iiris on kisannut tasan kerran luokassa 60cm. Ponnua ponilla kumminkin on, ratanna mennyt edelleen 80cm ja irtohypytyksessä 120cm ravissa ja laukassa.

Ponilla on allaan yksi sijoitus, HeB:n kouluradasta Helmin kanssa.

 

Suku

 

Iiriksen isä Innellan Kestrel on hyväksytty jalostukseen synnyinmaassaan Englannissa, Irlannissa, Tanskassa sekä Suomessa. Se on kantakirjattu ensimmäiseen kantakirjaluokkaan. Eräs oriin jälkeläisistä, Murvey Dunhill kilpailee loistavalla menestyksellä valjakkoajossa ja on voittanut viimevuoden aikana 13 ykköspalkontoa ja kuusi hopeapokaalia. Innellan Kestrelillä on monia hyvin menestyksekkäitä varsoja, se on voittanut monia näyttelyitä ja pärjännyt hyvin kilpailuissa. Oriin jälkeläisiin kuuluu myös Aramara New Beginning, eli Nipsu, joka asustaa Aramarassa.
Täältä löydät kuvia Innellan Kestrelistä.

 Iiriksellä on Silver Sprayn emälinja, johon kuuluu yli 400 muuta connemaraa, joista suurinosa on irlantilaisia, myös suurinosa ponin suvusta on syntynyt Irlannissa.

 

Vähän Historiasta

 

Tästä puolesta minä en juurikaan tiedä, mutta kerron nyt kaiken minkä tiedän. Iiriksen ovat siis alusta-alkaen kouluttaneet sen entiset omistajat, joilla poni on ollut ihan pienestä saakka. Ja pakko sanoa, että taivaksi poniksi ovat Iiriksen kouluttaneet! Viiden vanhana poni on ollut Aramarassa Annilla ratsastettavana, koska se rupesi harrastamaan pystyynnousemista, jonka Anni kuitenkin taidoillaan kitki pois ja Iiris palasi kotiinsa.

Meille Iiris päätyi ihan vain Annin vinkistä, ja siitä suuri kiitos. Me sitten kävimme tamman koeratsastamassa ja poni tuli meille 1.kesäkuuta.2012.

 

Ja tähän loppuun mun on vielä kerrottava, että vaikka Iiris säätää ja riehuu, niin ei se silti ole paha poni, eikä se ajattele, että "Haa, tuolla menee ihminen. Nyt puren sitä peppuun!". Tamma on pohjimmiltaan kyllä oikein kiltti ja ystävällinen hevonen, joskin hieman villi ja mä rakastan Iiristä just tollasena kuin se on <33

Ja sitten sinä saavuit jostain vaan
Kuin ihme jumalainen päälle maan
Vaik olin susta kuullut en luullut
Et' kohtaisimmenkaan
Kun sitten sinä saavuit jostain vaan
Mun sydämeni syöksit raiteiltaan
Vaan tekisi en toisin jos voisin
En nyt tai milloinkaan









54. Kamut kylässä

Tänään olikin sitten taas astetta hauskempi päivä, kun Kiia ja Iida saapuivat mua moikkaamaan. Ja kappas, Kiialla oli sitten mulle mukana elokuva, säkillinen karkkii ja lehti. Iidalla taas prinsessamuna, minkä sisällä oli Karkkia :)
Ei me oikeestaan tehty mitään ihmeellistä, juteltiin, naurettiin ja valokuvattiin. Sekä tietty ne työnteli mua pyörätuolissa ulkona, palvelu pelaa. Olisin tietty voinu kävellä, mutta noin oli hauskempaa.
 
 

53. Tylsyyden multihuipentuma

Plääh... tänään on taas ollut niin tylsä päivä kun vain voi olla. Mä en ole yksinkertaisesti keksinyt yhtään mitään tekemistä. Oon kattonu yhen leffan, se oli tylsä. Oon ollut koneella, mjtten oikeestaan ole sielläkään keksinyt mitään tekemistä. Mun on tehny koko pöivän mieli kirjoittaa jokin tarina, mutta en ole keksinyt mitää aihetta. Hyvin tylsä päivä siis tänään...
Pakko muuten kertoa teille yksi omalla tavallaan hauska juttu; Yöhoitajat tuo mulle aina kymmenen aikaan illalla atosiiliä, joka on semmonen allergialääke, mikä väsyttää niin sitä käytetään myös unilääkkeenä. Mä saan sen iltasin, että saan unta, kun ei täällä muuten pysty nukkuu ku koneet piippaa ja yöllä pistetään antibioottia... No kuitenkin, toinen yöhoitajista tuli sen tuomaan, ja kun oli saanut lääkkeen letkuun, sattui vilkaisemaan kelloa. Kello oli ihan vähän yli kymmenen. "Emilia emilia, anna äkkiä kaukosäädin". No mä annoin, ja mitäs muutakaan kuin jalkapalloa seuraamaan...
Okei, toi ei ehkä kuullosta hauskalta tälleen, enkä oikein osannut sitä selittää :P

Huomenna olis ehkä vähän taas hauskempi pöivä, kun Kiia ja Iida tulee täällä käymään siinä yhden aikoihin! Siitäkin sitten jotain postausta varmaan tiedossa.
Ja hei, keksin lisätä tähän pätkän yhdestä, hieman tylsähköstä tarinastani, jota en edes jaksanut kirjoittaa loppuun, lukekoon ken viitsii:

Havahduin alakerrasta kuuluvaan kolinaan ja vilkaisin kelloa. Varttia vaille yhdeksän, tiesin nukkuvani pitkään hiihtoloman ensimmäisenä päivänä, mutta en arvannut nukkuvani näin pitkään. Koluaamuina heräsin aina kuudelta, joten arvelin lomalla nukkuvani ehkä seitsemään, tai puoli kahdeksaan.
Potkaisin vaaleansinisen peittoni sängyn jalkopäätyyn ja pomppasin ylös. Vilkaisin ensin ikkunasta ulos. Muutama lumihiutale leijaili maahan ja aurinko paistoi. Ihana keli ja kuin luotu ratsastukseen kentällä. Seuraavaksi suuntasin vaatekaapilleni, jonka sisältä nappasin valkoisen villapaidan, mustan pitkähihaisen, sekä punaiset ratsastushousuni. Tallille lähtisin vasta päivemmällä, mutta viihdyin ratsastushousuissani niin hyvin, että pidin niitä jalassani melkein kokoajan.
Kun vaatteet olivat ylläni, nappasin yöpöydältäni hiusharjan ja harjasin tummat hiukseni selviksi. Minä inhosin hiuksiani, ne olivat aina takussa ja sähköiset, vaikka harjaisin niitä kuinka. Voisi ajatella sen johtuvan liiallisesta suoristusraudan käytöstä tai värjäämisestä, mutta en ollut koskaan tehnyt kumpaakaan. Samalla alakerrasta kuului lisää kolinaa, joten jätin hiusharjani yöpöydälle ja lähdin selvittämään, mistä kolina johtui.

52. Kotilomalla

Mikä eläin on kuvassa?

Tänään olin siis kotona, kahesta puoli seitsemään. Menin kotiin taksilla, ja kotoo sitten haettiiin Julia ja lähettiin tallille.
Aluks haettiin Iiris kentälle ja kävelyteltiin sitä, opetettiin kumartamaan ja mentiin parin puomin yli. Sitten äippä toikin jo Hurrin ja pomppasin sen selkään. Tuntui, että olin kamalan korkealla kun viimeksi menin Fionalla, joka oli paaljon pienempi. Tein Hurrin kanssa ympyrää, siinä siirtymisiä käynnin ja ravin välillä, sekä pysähdyksiä. Poni tuntui aluks tosi kovalta suustaan, mutta välikäyntien jälkeen alkoi pehmetä huomattavasti. Tein myös kahdeksikkoa, josta puolet laukkaa ja puolet ravia. Sekin sujui hyvin, joskin laukassa Hurrilla oli vähän turhankin paljon virtaa. Loppukäynnit mentiin sitten vielä maastossa.
Tallilla sitten juoksutin vielä Iiristä liinassa, ja ponihan pisti taas kunnon shown pystyyn. Niin lujaa se meni, että lerkesin sanoa "Iiris sä kaadut ihan kohta...". Niinhän siinä kävi, Iiris veti lipat, nousi samantien ylös ja sama rodeo jatkui. Tietenkin olisi pitänyt mennä tarkistamaan jalat, mutta milläs sen hepon pysäytät? Iiris kuitenkin liikkui niin hyvin, ettei siihen tainnut sattua. Ihan lopuksi kuitenkin tunnustelin takaset, ei ollut yhtään kipeät. Iiris ei siis kaatunut kyljelleen vaan istualleen :D
Loppuun vielä kuvia:

Se osaa kun se vähän yrittää♥

Hurri tykkää aurausviitoista...

Mun poni osaa lentää!!

Kiitos, kumarrus <33

51. 30 Lukijaa; Erikoispostaus

Noniin, nyt kun ei muuta tekemistä ole, päätin toteuttaa sen erikoispostauksen. Kaikki vaihtoehdot sai tosi tasaisesti ääniä ja haluaisin ite toteuttaa vaikka kaikki, mutta jospa nyt aloitellaan niillä hieman vanhemmilla ratsastuskuvilla, mitä löydän :) Suurin osa kuvista on vuosilta 2008 - 2009, mutta seassa saattaa olla myös hieman uudempiakin.


Mun ekat kisat, 08 ... Aramara Maggie May

Minä ja Jessica liinatunnilla

Kone lopetti yhteistyön, mut siis tässä ekoja kertoja oman ponin selässä 2009

Tää kuva kesältä 2009 minä ja Hurri

Yks mun suosikki kuvista, ekan kerran ilmansatulaa tiellä -09

Ekoja hyppyjä ponin kanssa -09

15.5.2009

Meidän eka kouluvalmennus keväällä -09

Minä ja Ronja 2010

Maastoilua kesällä 2010

Tässäpä tämä :) Kuvat jäi pikkusiks kun kone vammaa, mut koetan kotona suurentaa niitä. Kertokaas mitä piditte, haluutteko että touttelen sen kyselyn muitakin postausvaihtoehtoja jossain vaiheessa? Ja tässä on nyt vaan heppakuvia, kun muita ei oikein löytynyt.



50. Iiris tuntiponina

Tosta otsikosta en kyllä osaa sanoo mitään...
Mutta tosiaan, eilen Iiris oli taas tunnilla ja ensin sillä meni Julia ja sitten Riikka. Riikalta sainkin sitten vähän tämmöstä tekstiä tunnista, kiitos siitä!

"Eli menin tosiaan eilen tunnilla Iiriksellä. Mä oon mennyt Iiriksellä tätä ennen vaan kerran koulua, mutta tykästyin jo sillon poniin! Iiris oli myös edellisellä tunnilla, joten en osaa yhtään sanoa, onko karsinakäyttäytymisessä tapahtunut muutosta. Tunnin jälkeen ainakin käyttäytyi tosi hyvin, mutta sillä oli kyllä ruuat siellä, joten sekin saattaa vaikuttaa!
Meillä oli estetunti, mut hypättiin tosi pieniä esteitä. Ensin mentiin ihan käynnissä noita neljää "reunoilla" olevaa estettä ihan pieninä kavaletteina, jotta hepat nostelis paremmin jalkojaan. Sen jälkeen tultiin niitä myös ravissa ja Iiris tajusi heti, ettei niitä tarvitse hypätä, vaan voi vaan ravata yli. Sit tultiin laukassa niin, että nuo katsomopäädyn esteet tultiin laukassa ja toisen päädyn violetti ja sininen este ravissa.
Lopuksi tultiin vielä tälläistä rataa:
1. oranssi
2. vihreä
3. violetti
4. vaaleanpunainen innari
5.sininen
6. violetti
7. vihreä
(kaikki esteet oli pystyinä)
Eli näähän oli tälläsiä kontrolli ja tekniikka harjoituksia, mutta musta ne oli kyllä kivoja ja Iiiris toimi kivasti. Välillä meidän vauhti meinasi vähän hidastua, mutta Iiris vastasi hyvin pohkeesta eteenpäin. Mulla meinasi aluksi olla "ongelmia" Iiriksen askelten kanssa, koska esimerkiks keventäminen tuntui jotenkin hassulta, kun Iiriksen liikkeet on niin pehmeet!
Iiris tuli aika paljon vasemman pohkeen päälle ja se tuottikin vähän hankaluuksia ratsastaessa kaarta oranssilta vihreälle, mutta kyllä sekin parani sit loppua kohti. Mutta kaikenkaikkiaan Iiris on niin hieno poni!
Ainiin, sen kiimakin on alkanut! Sen huomasi siitä, kun joku tamma meni vähänkään lähempään nii korvat meni ihan luimuun, mutta sen sijaan Iiris höristeli korviaan Lennartille ja olis kävellyt mielellään koko tunnin Lennartin perässä. Jos Iiris ja Lennart seisoi vierekkäin, kun muut meni tehtäviä niin Iiris yritti kokoajan hivuttautua lähemmäs Lennarttia. Lennart parka ei tajunnut mitään tälläsistä jutuista :D"

Eilen mä itte en tehnyt oikeestaan mitään, tänään mulla on vatsanultraa ja keuhkokuvaa ja huomenna pääsen piipahtaan kotona. Ai vitsi miten ihanaa päästä taas ratsastamaan..

49. Haaste

Sain haasteen Venlalta, joten kiitosta vaan siihen suuntaan :)

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa, kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista

Faktat
1. Mulla on nyt jo ongelmia näitten faktojen keksimisessä...Miks mä sanon näitä faktoiks??

2. Telkkarista tulee muutama sarja mitä seuraan, ja mitä ei vaan voi jättää väliin; UusiPäivä ja OlipaKerran. Muuten mä töllötän telkusta kaikkee ihan turhaa ja ihan liian usein.

3. Mulla ei oo oikeestaan mitään suureellisia tavotteita ratsastuksessa, mä haluan ennemminkin pitää hauskaa ja kehittyä ihan rauhassa. Mun mielestä ei oo tärkeintä kisata paljon ja saada hevonen vaan menemään mahollisimman tiiviissä paketissa.

4. Esteet sujuu multa paremmin kuin koulu, jota vääntäessä multa meinaa aina mennä hermot.

Vai sujuuko sittenkään....

5. Mä oon ihan järjettömän laiska, varsinkin koulun suhteen.

6. Mä en tulis toimeen ilman mun kavereita, varsinkaan tän hetkisessä tilanteessa. Niille on vaan niin ihanaa jutella.

7. Mulla on ehkä mailman tyhmin haave, päästä joskus Iiriksellä ulkopuolisiin kisoihin ihan kokeilumielessä.

8. Mulla on pakkomielle jutella eläimille.

9. Mulla on käytössä Windows 8

10. Mä rakastan kirjoittamista, ja oon haaveillu joskus julkasevani jonkun mun tarinan, mut en tiedä yhtään missä...

11. Mä oon ehkä yks Suomen surkeimmista kokeista... Tässä pieni esimerkki:  Mun ruisleipiin on eksynyt mm. kaardemummaa ihan vahingossa.

Ja Sitte ne Venlan kysymykset:
1.Lemppari laulaja/bändi?
mmm.... Cheek
2.Kissa vai koira?
Koira<33
3.Tulevaisuuden suurin haaveesi?
Tää on liian vaikeee... mä en yhtään tiiä...
4.Lempi ruoka?
Tortillat
5.Tärkein ihminen (tarkoitan lähinnä kavereita)?
Tarviiko tähän vastata.... Julia<333
6. Paras näkemäsi elokuva?
Kaikki Twilightit ja Titanic
7. Lempi vaatemerkki?
En mä tiiä mitää vaatemerkkejä...
8. Asia josta et ikinä voisi luopua?
Puhelin
9. Asia, jota inhoat eniten maailmassa?
Kiusaaminen
10. Kaakao vai limsa?
Limska
11. Lempi ratsastusleiripaikka?
Aramaraaa

Mun kysymykset
1. Elämäsi hevonen?
2. Porkkana vai omena?
3. Suosikki kauppasi?
4. Lempi blogi?
5. Ratsastatko mieluummin maneesissa vai kentällä?
6. Ootko ollut ikinä ratsastuselirillä, jos oot niin missä?
7. Tulevaisuuden haaveesi?
8. Monta kaveria vai yksi parasystävä?
9. Millä luokalla olet?
10. Miksi pidät blogia?(Koska kaveritkin vastaus ei sitte kelpaaxD)
11. Eiks ollutkin kaameita kysymyksiä?

Haastan:
Mä en ikinä keksi 11 tyyppiä, joten tässä nyt niin monta kuin keksin:
Julia
Annu ja Iida
Kiia
Juuuh... keskimpä mä monta xD

48. Klockas Fiona♥

Tänään oli siis se kauan odotettu ratsastus ja ai kun oli kivaa. Ratsastin siis semmoisella kimolla Welshillä, nimeltä Fiona.
Aloitettiin tunti loivilla kiemuroilla, mitkä sujuivat tosi hyvin. Ponilla oli paljon virtaa, mutta renolla kädellä sen sai rentoutumaan. Alkuverkkojen jälkeen otettiin ympyrällä laukkaa. Puolet laukkaa, puolet ravia. Aluksi poni lähti kuin ohjus, ja kiisi aina lumipenkkaan, mikä sillä on kuulemma tapana yksin kentällä. Muutama nosto meni ihan pyllylleen, mutta sitten alkoikin sujua jo paremmin.
Vasemmalle samainen tehtävä sujuikin sitten paljon paremmin, eikä käyty kertaakaan lumipenkassa. Sitten vähän käveltiin ja alettiin tekemään ravissa voltteja. Tässä vaiheessa Fiona alkoi toimia tosi hyvin, ja kulki nätisti kuolaimella. Outikin kehui, että ratsastan ponilla hyvin ja rennosti. Volttien jälkeen tultiin keskihalkaisijaa ravissa ja laukassa. Vasemmalle tämäkin sujui hyvin, mutta oikealle ei meinannut onnistua sitten millään. Lopulta saatiin kerran tehtävä onnistumaan oikeelle, ja siihen oli hyvä lopettaa. Otettiin vielä oikeelle uralla vähän laukaa, ja sittenhän se alkoi sujua! Fiona laukkasi hienossa muodossa ja hyvää, rentoa laukkaa ja tuli siinä kohtaa itsellenkin semmonen fiilis, että hei, mäkin osaan jotain.
Oli siis ihan mahtava tunti ja Fiona oli ihana poni. Väsäsin teille tunnista tommosen pienen videon. Kaikki materiaali on alkutunnista, kun meidän ihanasta kamerasta loppui akku juuri silloin, ku poni alkoi toimia hyvin. Pakko sanoa, että oli oikeesti ihana tunne kun pitkästä aikaa pääsee ratsastaan ja ihan omilla taidoilla saa ponin menemään muodossa ja rentona, ja opettajakin ihastelee samaa. Voi vitsi oon ilonen. Perjantaina se olis sitten Hurrin selkään<3

47. En kesi otsikkoa

Moikka!
Ajattelin nyt laittaa tohon sivuun äänestyksen, mihin laitan muutamia erilaisia erikoispostauksia, mitä en ole ennen täällä toetuttanut, sellaisia vähän isompia/aikaa vievempiä, kun oon vaan niin iloinen kun tuli 30 lukijaa täyteen. Siitä on teiän sitten helpompaa äänestää, kuin kommentoida.
Ja juu, mä oon täällä ollut koko päivän ihan fiiliksissä, kun tällä viikolla olis tiedossa ratsastusta vähän enmmänkin! Huomenna siellä Suomatkassa ja perjantaina pääsen ratsastamaan Hurrilla ja varmaan myös Iiriksellä♥ Pääsen meinaan päiväksi käymään kotona ja illalla tuun taas sitten sairaalaan. Aivan ihanaa nähdä niitä pullia taas pitkästä aikaa, onhan siitä jo varmaan kolme viikkoa kun oon viieksi hevosen selässä istunut. Hurrilla oon suunnitellut tuuppailevani koulua, paljon siirtymisä ja ymypyröitä. Haaveilen myös vähän hyppääväni, mutta epäilen pahasti kentän kuntoa. Tietenkään siinä ei hypätä, jos pohja ei siihen sovi.
Iiriksellä mä meen vaan vähän liinan päässä ilmansatulaa ja sitten kävelyttelen yms.

Kisat oli Helmillä ja Iiriksellä kuulemma mennyt tosi hyvin, prosenteista en tiedä, mutta viidenneksi tulivat ja viisi ekaa sai palkinnot. Hyvähyvä!

Näin se meiän poni vastaanottaa vieraat xD Ninalta sain tän kuva.

46. Kiitos kaikille !!

45. Miten saan aikani kulumaan sairaalassa?

Näinä aamun tunteina on aina vähän tylsää, ja eräs lukija oli tätä toivonut, joten tässä tulee postaus siitä, miten kulutan aikaani sairaalassa.

Täällä sairaalassa ei tosiaan ole paljoa tekemistä, enkä sytostaateilla ollessani tee muuta kuin nukun tai katson telkkaria. Mutta infektiohoidoilla, kun kuume on laskenut teen yleensä kaikkea muutakin, ja silti mulla vaan on tylsää.
Minä joko

A. Olen tietokoneella. Siellä yleensä lueskelen blogeja, päivittelen omaani tai olen Facebookissa. Blogeista useimmin luen Aramaralaisten blogeja, että itsekkin tiedän vähän, mitä sinne tallille kuuluu ja mitä siellä tapahtuu.

B. Pelaan Wiitä. Täällä sairaalassa on siis kaksi semmoista ns. liikuteltavaa pöytää, joiden päällä on pieni telkkari ja Wii, sekä pan erilaisia pelejä ja niitä kuljetetaan huoneesta toiseen. Itse pelaan mieluiten Wii Fit:iä, koska siinä on mukana jalkalauta, minkä voimin voi sitten mäkihypätä, lasketella, nuorallakävellä yms.

C. Puhun puhelimessa. Useimmiten Julian kanssa tulee höpöteltyä, aika kuluu kuin siivillä.


Me keksittiin Web kamera xD

D. Olen ulkona. Mulla siis tippuu nesteet klo. 13.00 asti, sitten menee antibiootit ja otetaan nesteet irti. Sitten saan olla ulkona klo. 20.00 saakka, jolloin laitetaan letkut takaisin ja menee taas antibiootit. Ulkoilu on jotenkin ihanaa nyt, kun se ei ole itsestäänselvää. Me käydään äipän kanssa yleensä Teivon raviradalla, Pyynikillä tai sitten ajellaan jonnekkin ettimään joku kiva kävelyreitti. Nyt on vaan ilmennyt pieni ongelma... Me ollaan koluttu melkeen koko Tampere läpi, eikä keksitä enää mitään uutta paikkaa, kun en saa mennä mihinkään sisälle xDD


E. Katselen elokuvia. Kuten edellisestä postauksesta huomaa, rakastan Twilighteja ja niitä tulee täällä katseltua aika paljon. Tykkään katsella kaikkia muitakin elkokuvia, ja niitä täällä osastolla riittää. Tuossa käytävällä on ihan valtava lattiasta kattoon oleva kaksiovinen kaappi täynnä erilaisia leffoja. Sieltä löytyy mm. Narnioita, Harry Pottereita, Teletappeja, Avatar...

F. Valokuvaan. Mulla on täällä kokoajan kamera mukana, koska tykkään kuvata kaikenlaista. Ja pakko sanoa, että täällä sairaalassa saa ihan inasen verran käyttää mielikuvitusta, että saa kivoja valokuvia. Ulkonahan on sitten toki helpompi keksiä kuvausaiheita.

 



44. Videopostaus

 

43. Ratsastamaan!!

Noniin, kuten otsikko kertoo, mä pääsen ratsastamaan. Me siis varattiin tänään äipän kanssa mulle yksityistunti Suomatkan ratsastuskoululta, siltä tallilta missä se Dark Editionkin majailee, pakko muuten sanoa että oon täysin rakastunut siihen oriin, siinävaan on sitä jotain. Näillä näkyvin ratsastan semmoisella kimolla Welsh Mountainilla nimeltä Fiona. Voi että kun olen innoissani, siitä on ties kuinka kauan kun oon viimeksi ratsastanut. Silloin siis tulossa taas heppailu postausta!

Sitten, mun on pakko tänne kertoo että oon nyt viimein saanu oman koneen, jolla nyt tänne kirjottelen. Tää on tämmönen perus läppäri ja tässä on Windows 8, jota en osaa vielä yhtään käyttää xD

Sitten, mä ajattelin et haluaisitteko semmosen postauksen, missä joko videolla tai kuvina esittelen tätä huonetta, tai sitte ihan tavallisen videopostauksen mun perus päivästä sairaalassa?
Ja, teitä lukijoita on jo 29, wau! Ja hei, teidän kommentteja on tosi ihanaa lukea, ne on jotenkin vaan niin piristäviä. Onko muuten nää postaukset ollu ihan kamalan tylsää luettavaa, vai onko teistä ollut kivaa lukea mun elämästä täällä sairaalassa?

Mama likes♥

42. Ihana päivä

Moikka! Nyt on kyllä pakko sanoa, että tänään on kyllä ollut harvinaisen mukava päivä, mutta ennen kuin kerron tarkemmin, palataan vielä eiliseen.
Eilen mua väsytti ja särki päätä koko päivän, joten missään hyvissä fiiliksissä en ulkona puuhastellut. Ulkoilu kuitenkin vähän piristi ja käväistiin Pyynikillä syömässä munkit. Ne oli kyllä niiiiin hyviä. Ja ilta kuluikin Julian kanssa lauantaista höpötellessä.

Noniin, tänään lähdettiin tossa 12.30 sitten äidin kanssa Kangasalle (kirjoitin yhteen postaukseen vahinkoss että ori on Längelmäellä) katsomaan Dark Editionia, oria jolla Iiris toukokuussa astutetaan. Ja voi että, rakastuin siihen hevoseen täysin. Sen ulkonäkö oli vaan niin semmonen kaunis ja kun se sitten vähän juoksi siellä tarhassa niin... ah!
Ja olipa siellä samaisella tallilla muitakin suloisia poneja, mm. Ninnu-Ponin löysin yhdestä tarhasta :)
Muuta mä en oikeestaan osaakkaan sanoa, kun että oli siinä ihana ori. Laitan tähän vielä pari kuvaa teille ihasteltavaksi.

Pahoittelut... Blogger pilasi laadun :(