90. Pomppufiilis

Sunnuntaina olin Estevalkussa Hurrin kanssa. En nyt jaksa alkaa selittää kaikkia tehtäviä, koska en oikeastaan enää edes muista niitä, mutta sen sanon, että ponini oli aivan SuperMahtava. Omassa istunnassa tosin olisi parannettavaa, ja paljon. Kantapäät nousee, jalat heiluu, enkä osaa mennä tarpeeksi mukaan hyppyihin.Noh, ens syksynä sitten aletaan Iiriksen kanssa treenaamaan tätä mun vammasta istuntaa.
Esteet ei valkassa olleet kovin isoja, valehtelisinko korkeudeksi n.70cm?
Kuvista kiitos Anniinalle!

89. Päivän ratsastukset videolla

Tästä päivästä väsäsin pienen puhelimella kuvatun videon. Ratsastus ei ole kovin hekeän näköistä, mutta itse olen oikein tyytyväinen Iirikseen. Treenailtiin tänään suurimmaksi osaksi laukanvaihtoja. Yleensä Iiris vaihtoi etuset ja jätti takaset ristilaukalle, mutta muutaman kerran saatiin vaihto onnistumaan kunnolla. Ja videollahan ei todellakaan ole kaikkea, nuo ovat aika alusta kuvattuja .
Lisäksi leikkasin Iiriksen tukan lyhyeksi, koska latvat olivat todella huonossa kunnossa ja jouhia lähti vetämällä irti.


Kesätukka, se on vähän epätasainen, mutta en mä ole aiemmin ketään parturoinut ja ite ainakin tykkään, sehän se pääasia on :DD

88. Tuntiratsastusta ja estehyppelöitä

Moikka! Eilen olin sitten pitkästä aikaa tunnilla ja menin Hurrilla. Aloitettiin tulemalla aina pitkältäsivulta kentän keskellä oleva puomi ja siitä sitten vuoroin vasemmalle ja vuoroin oikealle ja lyhyelle sivulle voltti. Tämä tehtävä sujui muuten hyvin ravissa, mutta en saanut Hurria millään rennoksi, vaan se oli kokoajan todella jännittynyt.

No, sitten mentiin samaa laukassa. Laukassa Hurri toimi jo paljon paremmin ja oli huomattavasti rennompi. Minun olisi vain pitänyt vasemmalle ratsastaa kevyemmällä sisäkädellä.

Käveltiin hetki, jonka älkeen otettiin pientä kisaa. Ensin piti saada puomien väliin mahdollisimman monta askelta ja väli oli 19,5m. Minä voitin sen kisan, sillä sain joka kerta kahdeksan askelta, mistä kuulemma Annikin yllättyi. Oli kuulemma kuvitellut että Nipsu tai Faust vetäisi sillä kasilla eikä Hurri xD. Sitten piti saada mahdollisimman vähän askeleita, se meiltä ei sitten sujunutkaan. En osaa itse kunnolla pidentää Hurrilla laukkaa, joten me tultiin aina viidellä, vaikka olis mennyt neljälläkin. Hurrilla vain kiihtyi vauhti ihan kaistapäiseksi, mutta askel se vaan ei venynyt. Ihan huippu tunti kuitenkin oli!

 

Tänään mentiin sitten äidin ja Julian kanssa tallille. Äiti ratsasti ensin Iiriksellä jonkun 20min, jonka jälkeen oli mun vuoroni. Eilen jo olin päättänyt vähän hypellä. Tultiin ensin muutamaa kavalettia ravissa ja laukassa, ravissa Iiris vain jyräsi läpi mutta laukassa tultiin hyvin viidellä. Oikeasti siihen olisi tullut neljä askelta, mutta tein itse aina liian pitkän kaaren.

Sitten tultiin vähän viiden askeleen linjaa, joka meni myös hyvin heti, kun sain ponin pysymään myötälaukalla ja liikkumaan tarpeeksi ennen ensimmäistä estettä.

Ei hypelty todellakaan isoja, korkein oli ehkä 45cm, mutta eipä se esteiden korkeus ole tärkeintä. Itselle ja varmaan ponillekkin jäi tosi kiva fiilis ja tästä on kiva huomenna jatkaa.

 

Huomenna tai lauantaina otetaan rippikuvia ja sunnuntaina olisi estetunti klo.17.00 Hurrin kanssa.

Huii<33

87. Rippijuhlistaa

Heippa kaikille! Lauantaina oli siis Tampereella mun epäviralliset rippijuhlat klo. 14.00
Juhla alko semmoisella vähän konfirmaation tyylisellä tilaisuudella, joka ei kuitenkaan ollut konfirmaatio ja pappi siunasi mut. Mun piti myös lukea yksi kirjoittamani tarina tässä tilaisuudessa, joka kesti n. puoli tuntia.

Tämän jälkeen me siirryimme Pilleriin, joka on siis sairaalan kahvion vieressä oleva kabinetti. Siellä sitten herkuteltiin porokakulla, mansikkajuustokakulla, sitruunamoussekakulla ja karjalanpiirakoilla. Oli siis ihan mahtavat juhlat ja kaikilla taisi olla hauskaa, tai ainakin mulla oli.
Lisäksi ISO KIITOS kaikille tallilaisille, jotka osallistuivat siihen lahjaan, eilen saatiin kypäräkamera tilattua ja tälläviikolla sen pitäisi saapua!

Julia tuli meille lauantain yöksi ja sunnuntaina lähdettiin sitten maastoon yhdessä. Minä menin Hurrilla ja Julia sai Katilta lainaan taas Lennartin.
Tuli heitettyä hauska ja rento reilun tunnin kävelylenkki siellä kesäisissä ilmoissa.
Illalla me sitten kannustettiin Suomea pronnsipelissä, mutta ei se meidän kannustus tainnut auttaa... Oli kuitenkin ihan mielettömän jännä peli, ja toinen kerta kun ikinä katsoin jääkiekkoa!

86. Iiristelyä

Eilen, eli Torstaina käytiin tosiaan hakemassa Iiris kotiin ja juoksuteltiin vähän liinassa, sekä syötettiin vihreää.
Tänään olikin sitten ohjelmassa ratsastusta. Poni oli tänään päässyt hetkeksi laitumelle, ja sieltä haettaessa tulikin ravissa minua vastaan. Hoidettaessa Iiris oli vähän sekaisin, kun Nuppu hirnui laitumella ja muita heppoja oli kentällä, mutta rauhoittui kuitenkin sitten, kun äiti nousi kentällä selkään.
Äidin ratsastaessa Iiris meni tosi upeasti, se oli reipas eikä hömöillyt yhtikäs mitään! Sen vuoksi minäkin pääsin ponin selkään hoitamaan loppuverkan. Ai että, kuinka ihanaa oli istua taas pitkästä aikaa Iiriksen selässä. Siinä taas huomasi, että kuinka hieno ja kiva poni Iiris onkaan, vaikka välillä vähän hölmöilee.

Hieno poni loppuraveissa, älkää piitatko mun vammaamisesta

Tuossa alimmassa kuvassa on Iiris ihan pienenä, olisko pari vuotiaana... Teksti on nyt tässä, kun en saa kuvatekstiä lisättyä :P Kiinnostaisko teitä saada muutma kuva lisää Iirisvauvasta?

85. Maastoilua

Moikka! Tänään kävinkin jo aamusta tallilla, tulin hetki sitten. Aamusta käytin siksi, koska iltapäivälää on taas Tampereella niitä esitutkimuksia, maanantaina oli EEG eli aivosähkökäyrä, jota varten mun piti herätä kahdelta yöllä ja tänään on magneetti.
Mentiin käymään maastossa ihan rennolla käyntilenkillä ja äiti tuli Suden kanssa mukaan. Löydettiin uusi reitti, semmoinen metsätie. Eihän sen pohja raviin tai laukkaan sopinut, mutta ihana kävelyyn. Muutamia kiviä ja kantoja oli siellä täällä, mutta joutuipahan ponkin katsomaan jalkoihinsa. Yllätyin muuten siitä, ettei Hurri säikkyillyt mitään, vaikka oli ihan uudella reitillä.
Eipä siitä maastosta kai muuta kerrottavaa ole.. Kuvasin myös pientä videota mastosta kännykällä, ensimmäinen pätkä on siltä löytämältämme polulta.

Huomenna mennään aamusta tallille auttamaan aamutallista ja sen jälkeen lähdetään hakemaan Iiris kotiin. Ihan mieletöntä, että ens kesänä meillä on sitten pikkuinen varsa tuolla tallilla! Tai... voihan tietysti olla niinkin, ettei Iiris tule kantavaksi, mutta pidän sitä aika epätodennäköisenä.

83. Tunnilla

Moikka! Ihan ensiksi ilmoitan, että yritin tehdä uutta ulkoasua. Kertokaahan mitä pidätte, onko yhtään kesäinen? Bannerinkin tein nyt itse Gimpillä, enkä tosiaan ole aiemmin ikinä kyseistä ohjelmaa käyttänyt... Älkää siis ihan suoraan tuomitko!

Tänään mulla oli kolmesta neljään ratsastustunti ja menin Lennartilla. Aloitettiin ravailemalla hetki uralla, jonka jälkeen ruvettiin menemään kolmikaarista ravissa. Keskihalkaisian kohdalle tuli pysähdykset. Lennart toimi alusta asti tosi hyvin, ehkä hieman hidas pohkeelle, mutta ei muuta. Molempiin suuntiin mentiin näin, ja jätettiin myöhemmin siirtymiset pois ja tehtiin tilalle pysähdykset. Pysähtyminen ravista oli mulle hankalaa, kun oli niin iso hevonen alla ja Lennart kaatui kokoajan oikealle.

Käveltiin hetki, jonka jälkeen tehtiin isolla ympyrällä aluksi puolet laukkaa ja puolet ravia muutaman kerran, jonka jälkeen jäättin hetkeksi laukkaamaan ympyrälle. Tämäkin tehtävä sujui hyvin. Vasen oli Lennartille huomattavasti helpompi suunta, oikelle taas piti ratsastaa sisäpohje todella huolella läpi. Oikeallekkin sain kuitenkin laukan pyörimään hyvin ja löytyihän sieltä ihan nätti muotokin.

Jatkettiin laukkatehtävällä, kolmikaarinen laukassa ja vaihdot ravin kautta. Vasemmalle sujui oikein hyvin, kunhan itse muistin puolipidätteet siirtymisissä. Oikealle piti taas vain saada sisäpohje läpi, niin sujui oikein hyvin. Muutaman kerran jouduin kaarteissa auttamaan raipalla, ettei poni lähde oikomaan liikaa.

Viimeisenä tehtävänä tultiin keskihalkaisijaa laukassa ja puoleenväliin ravissa voltti. Jälleen kerran vasemmalle meni paremmin, oikealle vain hieman huonommin. Itse meinasin loppua kohden alkaa hutiloida, mutta Lennart meni oikein hienosti.

Taas oli mukava tunti, oltiin siinä äidin kanssa kaksin. Tykkäsin Lennartista jälleen, nyt kun oli siihen vähän tuntumaa, osasin jo vähän ratsastaakkin sillä.

Sain myös tänään postissa uuden objektiivin kameraani. Se oli rippilahja, joskin hieman etukäteen. Aivan unelma putki on, hyviä kuvia tulee, niitä voisin laitella huomenna.

82. Haastetta

1. Kiitä haasteen antajaa

- Kiitos Riikka!

 

2. Haasta kahdeksan blogia

Nina

Lydia

Alisa

En keksi enempää...

 

3. Ilmoita haastetuille haasteesta

 

4. Kerro kahdeksan randomfaktaa itsestäsi

 

- Mä en osaa päättää, annanko hiuksieni kasvaa pitkiksi vai jätänkö ne ihan lyhyiksi, koska tykkäsin itse molemmista.

 

Hevoset on mulle tdella tärkeitä, enkä tiedä miten selviäisin tän hetkisestä tilanteestani ilman ponejani. Jotenkin niiden seurassa voi vaan unohtaa kaiken muun ja keskittyä ratsastukseen/hoitamiseen.

 

Mä en oikeesti aio lopettaa ratsastusta, vaikka se Helsingin lääkäri niin sanoi. En vaan yksinkertaisesti pystyisi siihen. Eikä me myöskään luovuta meidän kaikista elukoista, vaikka se haluaisi sitäkin.

 



Värjäsin mun hiukset ekaa kertaa sitten, kun ne alkoivat kesällä kasvaa takasisin. Värinä oli silloin musta. Sen jälkeen oon värjänny hiukseni kaksi kertaa, ensin musta ja latvat punaiset ja sitten tumman violetti, melkein mustat. Värjäilin oikeastaan vain siksi, että inhosin mun oikeeta hiusväriä lyhyenä, se oli semmonen kakanruskee :P

 

Inhoan meidän kissaa, mutta tykkään kakista muista kissoista.

 

Pelkään oksentamista. Jos oksennan itse, mun on pidettävä silmät kiinni ja jos joku muu eläin/ihminen oksentaa, en voi olla lähelläkään tai alan itsekkin oksentaa...

 

Oon kamalan nirso ruoan suhteen. Inhoon keitettyjä/paistettuja kasviksia, kaaliruokia, lasangnettea, perunoita....

 

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Olisko teillä lukijoilla jotain postaustoiveita? 

 

81. Kevätlaitumella

Tästä postauksesta tuleekin vähän kuvapainoitteisempi. Eilen oltiin tallilla tekemässä talkoita, ja todella siistiksi saatiinkin se piha. Itse kävin myös Hurrilla heittämässä pienen maastolenkin, jonka jälkeen hevoset pääsivät laitumelle.
Viimepäivien ratsastelut on sujunut tosi hyvin, Hurri on toiminut kuin unelma. En ole kuitenkaan tehnyt mitään ihmeempiä, avoja ja kokoamisia ympyrällä ja suorilla.
Ja Julia oli meillä pe-la yötä <33

Mentiin maaston jälkeen hetki kentällä

Hurri 20vee

Pahoittelen Hurrista otettujen kuvien laatua, kameran asetukset olivat vähän pielessä, mutten jaksanut vaihtaa niitä kun halusin kuvata...
Iiris on nyt kolme kertaa astutettu ja hyvin on mennyt, sillä on ollut nyt kiima ihan huipussan. Se on kuulemma osannut käyttäytyä oikein mallikkaasti. Torstaina sitten haetaan se kotiin!! Teksti saattaa olla muutenkin vähän tönkköä, kun ei vaan nyt jotenkin inspaa tämä kirjoittelu :P

80. Mahtava ponini

Eilen vietinkin ihan koko illan tallilla. Saavuttiin sinne jossain kahden kieppeillä, äiti laittoi ponin kuntoon ja minä sitten selkään.
Hurri oli ratsastaessa aivan unelma, ja ihan harmittaa kun ei tullut kameraa mukaan. Äitin kännykässä on videoita, mutta en saa niitä koneelle. No kuitenkin, aloitettiin Hurrin kanssa työskentely ympyrällä, missä tehtiin paljon pysähdyksiä ja siirtymisiä kootun- ja keskikäynnin välillä. Poni toimi todella hyvin, mitä nyt pysähdykset alkoivat vähän tympiä. Ravissa tehtiin aika samoja juttuja, siirtymisiä ja sellaista. En oikeastaan enää edes muista! Hurri kulki edelleenkin hyvässä muodossa, eikä yhtään liian lujaa. Keskiravitkin onnistuivat oikein hyvin.
Laukassa se paketti sitten levähti käsiin, mutta mitäs pienistä. Saartiin kuitenkin pieniä pätkiä ihan hyvääkin laukaa molempiin suuntiin.
Käveltiin hetki, jonka jälkeen mentiin ravissa avoja molemmilla pitkilläsivuilla. Tässä kohtaa alkoi poni liikkua niin hienosti, etten ole ennen semmoista nähnytkään (muuta kuin itseäni paljon taitavammilla). Katikin siinä hengaili, ja kehui Hurrin menoa. Hyvä Poni :)
Avojen jälkeen heitettiin satula veks, loppuverkkailin ilman satulaa ja kävelin oikein pitkät loppukäynnit.


Viisasta porukkaa....??

Ratsastelun jälkeen sain sitten päähäni, että jään illaksi tallille kuvailemaan tunteja. Äiti kävi kotoa hakemassa Annin kanssa tukin maastokoetta varten ja toi samalla mulle kameran, banaanin ja mehua. Itse soitin Julialle, joka tulikin mun seurakseni sinne tallille. Tallilla meidän seurassa olivat myös Aino ja Alisa, jotka esiintyvät myös tuossa kuvassa...
Ei me oikeastaan mitään järkevää tehty, odoteltiin maastossa oljoiden saapuvan tallille, että päästään katsomaan kun hyppäävät meidän hienon halonhakkuupölkyn ylitse, kuvailtiin yms.

Tänään oli ohjelmassa Hesan reissu, jonka vuoksi herätyskello soi 4.30 ja lähtö oli kuudelta. HYKS:iin löydettiin helposti, mutta lastensairaalassa oltiin ihan hukassa. Se oli aivan valtava paikka, mutta hieno kyllä. Löysimme kuitenkin lopulta osaston K10, jossa me tavattiin osaston ylilääkäri. Hänen kanssaan sitten jutusteltiin hyvä tovi kantasolusiirrosta ja sen jälkiseurannoista yms. Päälimmäisenä mieleen jäi varmaankin se käänteishyljintä asia, jota en oikein osaa teille selittää.  Hyljinnän oireet voivat kuitenkin olla hyvinkin vakavia. Se ns. ilmenee kolmessa paikassa; maksassa, iholla ja suolistossa. Käänteishyljintäreaktoit voivat siis olla mm. ihottumaa, ripulia, maksan tointaan liittyviä asioita... Ne kestävät muutamasta päivästä muutamaan viikkoon ja lääkkeillä pyritään lievittämään.
Kuukausien tai vuosien päästä kantasolusiirrtosta voi sitten tulla aivan toisenlaisia reaktoita (en enää muista sitä hienoa nimeä), esim. reuman tapaisia oireita. Lääkärin hyvä esimerkki oli, että nythän reisilihakseni on ihan pehmeä, kuten kaikilla. Siitä saattaa kuitenkin tulla semmoinen kova ja kumimainen... Nämä myöhäisemmätkin reaktiot ovat ohimeneviä ja ne saadaan lääkkeillä hoidettua. Mitään pikkujuttuja ne eivat kuitenkaan aina ole, se on täysin yksilöllistä.
Lisäksi tulen saamaan kantasolusiirron esihoitojen aikana ja varmaan myös näiden reaktioiden hoidossa paaaaljon kortisoonia, mikä taas aiheuttaa luukatoa, sitä aiheuttaa vähän myös se, että en sairaalassa jaksa kuin maata. Luukadon vuoksi on ratsastus kielletty kantasilusiirron jälkeen määrittelemättömän ajan. Se harmittaa ihan pirusti, mutta on se kielto kuitenkin aiheellinen. Mun luista tulee niin hauraat, että ne saattavat murtua ihan itsestään tai kun minä istun tuoliin. Aika pahaa jälkeä tulisi siis sieltä hepan selästä pudotessa... Nyt täytyy ratsastaa vaan mahdollisimman paljon, ennen kesää.
Mikäänhän ei näistä ole ikuista, vaan kaikki korjaantuu ajallaan. Onneksi. Eikä kukaan tiedä, miten juuri mun elimistön reagoi uusiin kantasoluihin. Toivotaan, että selviän mahdollisimman vähällä.
Toivotaan, että saatte jotain selvää tästä selityksestä, kysyä saa jos on kysyttävää. Vastaan tosi mielelläni kommentteihin.

79. Iiris matkustaa

kukkuu <3

Tänään soi herätyskello kuudelta, syötiin aamupala ja lähdettiin tallille. Siellä sitten puuhailtiin kaikkea, kymmentä vailla kahdeksan Iiris koppiin ja menoksi. Yllättävän hyvin neiti muuten koppiin tepsutteli, ei kamalan kauaa tarvinnut tapella kun liinalla tuupattiin. Hienoa Iiris!
Kangasalle meiltä kopin kanssa meni varmaan reilu tunti, ellei parikin, en ole aivan varma. Perillä otettiin sitten Iiris ulos, ja vauhdilla se tyttö sieltä pakitti. Tässäkohtaa oli jo tuleva sulhanenkin innoissaan, kun oli tarhassa siinä vieressä. Se esitteli hienoja liikkeitä, hirnui ja oli ihan että "jee, mullemulle". Iiris siinä vain katseli korvat hörössä orin touhuja. Käytiin äipän kanssa vähän kävelyttämässä ponia siinä tiellä ja ihan nätisti Iiris käveli. Kamalasti piti kaikkea tuijotella uudessa paikassa. Shettikset olivat tosi pelottavia, eikä niiden ohi olisi voinut millään kävellä. Kottikärryt oli myös aika pelottavat...
Sitten vietiin Iiris talliin, jonne se aika nopeasti rauhoittui. Hetken se siellä huuteli ja pyöri, mutta ei kauaa. Sai heinääkin sinne mutusteltavaksi.
Hyvillä mielin sitten kahvien juonnin jälkeen lähdettiin pois. Mut jätettiin sairaalaan, kävihän tosin äiti ja Annikin siellä pyörähtämässä. He kuitenkin lähtivät Jämsään ja mä jäin trombosyytteä tankkaamaan. Muutaman tunnin päästä äiti tuli sitten takaisin ja lähdettiin kotiin.
Nyt olen täällä ihan täpinöissäni ja toivon astutuksen onnistuvan, että saataisiin ensi keväänä pieni varsa tallille.

Sitten mulla olisi yksi kysymys. Mun kone ei suostu suurentamaan kunnolla kuvia, vain muutaman. Haluatteko siis muutaman suuren, monta suurta joista osassa on huonompi laatu kun suurennettu HTML:llä vai muutaman suuren ja lisäksi tekstinseassa pieniä kuvia?

Huomenna ajattelin kuvata teille videopostausta ja keskiviikkona mennään käymään Hesassa, mutta siitä lisää myöhemmin.

78. Seuraeste 60cm

Noniin, tänään oli sitten ne kisat joita olin odottanut ja joihin onnekseni pääsin.

Miksi käännyin vasemmalle?? Ja asento kruunaa koko kuvan :DD

Tultiin tallille vähän ennen kolmea, ja ennen omaa suoritustani kuvasin oikeastaan kaikki radat. Sonja meni mua ennen Hurrilla HeB:n radan, joka meni muuten hienosti, mutta Hurri kielsi muutamalle esteelle. Siitä tuli siis hylky. Voitte arvata, että siinä kohtaa vähän jännitti, koska poni aika harvoin kiletää, ja nytkin kilesi koska oksereiden alla oli vettä...
No, itse starttasin luokassa 60-100cm korkeudella 60cm. Lähdin ensimmäisenä. Rata alkoi tosi hyvin, laukat vaihtui ja näin. Kuudentena oleva trippeli mua vähän jännitti, mutta kunnialla siitäkin selvittii. Mutta sitten mä munasin kun tuli kahdeksas este. Ajattelin mielessäni että oikeelleoikeelleoikeelle, mutta kuitenkin vahingossa käänsin vasemmalle. Tämän takia multa hukkui ysi, kun tulin väärästä suunnasta. Onnistuin kaiken kukkuraksi ylittämään jonkun lähtö tai maalilinjan, josta 4vp. Käännyin sitten pitkälläsivulla ympäri ja ysinkin yli päässtiin. Uusinta tosin jäi välistä.

Muuten jäi radasta tosi hyvä fiilis, mutta tuo oma moka jäi ärsyttämään. Poni meni niin hienosti, kuunteli ihan hyvin ja kaikki puomit pysyi ylhäällä. Jos vain olisin kääntänyt sinne oikealle, mutta empä kääntänyt. No, sille nyt ei kuitenkaan voi mitään ja oltiinhan me omien laskujeni mukaan kolmansia, vaikkei ruusuketta saatu kun osallistujia oli viisi.
Pääasia mulle kuitenkin oli että ei tullut pudotuksia ja pääsin kisoihin, kun ne oli ulkona! Ja olen kyllä Hurriin tyytyväinen.

77. Estevalmennus

Eilen oli siis estevalmennus, johon oli kyllä aivan ihanaa päästä pitkästä aikaa. Ennen valmennusta piti hepat verrytellä maneesissa, että valkassa päästään heti hyppelemään. Äiti kuitenkin hoiti verryttelyn, koska itse en maneesiin voi mennä.
Valmennus aloitettiin hyppäämällä muutama verryttelyhyppy ristikolle, pystylle ja okserille. Kaikki hypyt meni oikein kivasti, Hurrilla tosin oli aivan mielettömästi virtaa, eikä mulla meinannut riittää voimat hidastaa sen vauhtia.
Tämän jälkeen otettiin muutamat hypyt portille, mä menin sitä pystynä ja muut okserin. Ensimmänen hyppy meni vähän pieleen, kun päästin Hurrin liian lähelle. Toinen meni sitten paljon paremmin ja paikkakin osui kohdilleen.
Lopuksi muut hyppäsi B:merkin rataa ja mä hyppäsin 60cm kuuden esteen radan. En muista miten rata meni, mutta aika lujaa me sielläkin päästeltiin. Yksi okseri meille tuotti ongelmia, kun piti tehdä aivan mielettömän tiukka käännös. Meinasin sieltä kerran alas tullakkin, mutta ponin tukka pelasti. Pistettiinn estettä matalemmaksi ja tulin ravissa, mikä onnistuikin sitten paremmin. Valkka meni siis oikein hyvin, ja jaksoinkin mainiosti hypätä. Ainut ongelma oli se, että Hurrilla oli aivan liikaa virtaa, ja jouduin tekemään aina sen ylimmääräisen kunniakierroksen, ennen kuin sain ponin pysähtymään :DD

Asennosta huomaa, että taukoa on ollut...

Ainiin, jotain mahtavia uutisia vielä: Julia tulee meille tänään yöksi! Ihan huippua, kun yökyläilyn järjestäminen mun tilanteessa on vähän vaikeeta...
Nyt lähden TAYS:iin hakemaan punasoluja ja palaan kolmen aikaan pirteänä takaisin riehumaan parhaan kaverini kanssa :)

76. Manuilua

Tänään pääsin näin päiväksi kotiin, illalla lähden takaisin TAYS:iin. Huomisesta ei okein vielä tiedetä, mutta ainakin päivän olen kotona. Se on oikeestaan ihan veriarvoista kiinni, mutta viimestään lauantaina ne mut kotiuttaa. Kisat on ulkona, ellei tule talvi (toivotaan siis ettei tule). Joten mulla on nyt siis ihan mahti fiilikset.

Lähdettiin äidin kanssa tallille jossain kahden maissa, kun neljältä alkoi tunnit. No, siellä oli sitten kengittäjä Hurria kengittämässä, ja se sanoi että kestää ainakin tunti. Totesin siinä sitten, että mä haluan ratsastaa mutten jaksa turhan panttina istua pihalla tuntia, tai vähän reilua tuntia. Soitimme, tai äiti soitti Annille ja Anni sanoi että voin lainata Manua.
Aluksi vähän hirvitti, kun ulkona oli niin kova tuuli enkä Manulla ole mennyt kuin joskus kauan sitten. Poni kuitenkin yllätii positiivisesti! Aloitettiin työskentely ympyrällä ihan käynnissä. Tein pysähdyksiä ja peruutuksia, jotka sujuivat oikein kivasti. Oikealle Manu oli todella paljon jäykempi, joten sitä kierrosta työstettiin enemmän. Hetki mentiin ravia molempiin suuntiin, koottiin ja pidennettiin. Oikein mukavasti poni toimi, varsinkin kokoaminen sujui ihan mieletömän hyvin.
Sitten treenattiin väistöjä molempiin suuntiin käynnissä. Oikealle Manu väisti yllätyksekseni todella hienosti, jopa paremmin kuin vasemmalle. Ravissakin kokeiltiin muutamat väsitöt, ja hyvinhän nekin onnistuivat!
Laukkaa ei menty paljoa, muutama kierros ympyrällä suuntaansa, sekä vähän voltteja.
Mistään hienosta muodosta yms. ei meidän ratsastuksessa ollut tietoakaan, mutta itse olen oikein tyytyväinen niin omaan kuin poninkin suoritukseen. Manu kulki koko ajan rennosti, eikä säikkyillyt yhikäs mitään. Ja oli niin ihanaa päästä ratsastamaan pitkästä aikaa.

Ratsastuksen jälkeen istuskelin jonkin aikaa tallin ovella odottelemassa äitiä ja juttelemassa Julian kanssa puhelimessa siitä, josko se pääsisi huomenna meille. Kun äiti sitten tuli takaisin, pyysin sitä tuomaan mulle Hurrin rapsuteltavaksi, kun kengittäjä oli lopulta saanut sille uudet kengät. Siinä todellakin kesti se tunti... Rapsuttelin siinä hetken Hurria, jota ei oikeastaan kiinnostanut muu kuin ruoka, jonka jälkeen lähdettiin kotiin.

Maanantaina lähdetään sitten viemään Iiris astutettavaksi, toivotaan että tulee tiineeksi ja saadaan ensvuonna pieni varsa tänne arkea piristämään.
Huomenna jos saan olla yön pe-la kotona, olen menossa estevalkkaan 20-21 missä olen ennenkin ollut, mutta siitä lisää jos onnistuu. Jokatapauksessa saatte huomenna nauraa, kun ohjelmassa olisi hyppäämistä, joka on multa varmaan ihan hukassa. Kääk!

75. Hyvää Vappua

Iiiihhanaa Vappua teille kaikille lukjioille, toivottaa Emppu joka on täällä ihan fiiliksissä ! On nyt ehkä vähän aikaista hehkuttaa, mutta jos viikonlopun kisat Aramaralla pystytään pitämään ulkona ollaan minä ja Hurrikin mukana kisoissa. Sama homma estevalkassa, jos se pidetään ulkona, olen minäkin sinne menossa :)
Mulla ei nyt oikeestaan ole muuta asiaa, kunnon kuulumisia kirjottelen kunhan jaksann :)

74. Vieraileva bloggaaja

Moi!

Emppu pyysi mua tekemään tänne tällaisen vieraileva bloggaaja -postauksen, ja tässä tää nyt sitten on, nauttikaa tai hypätkää yli.  Empulta sain ohjeeksi kirjottaa mistä haluun, Empusta, itsestäni, Iiriksestä jne. Joten ehkä mä kerron vähän kaikesta ja muutakin. 

Mä olen siis Iida, ja monet teistä varmaan tietääkin mut, kun oon täällä Empun blogissa esiintynyt muutamassakin postauksessa.  Mutta jos silti kertoisin itsestäni muutamalla sanalla.  Tosiaan, olen Iida, vielä muutaman viikon ajan 14v. Harrastan ratsastusta, pianon- ja poikkihuilunsoittoa. Niin, ja kun oon vieraileva bloggaaja, mulla on myös blogi, tai oikeastaan se on mun ja mun kaverin Annun yhteinen blogi, Inspis Hukassa

Mä olen luonteeltani aika rohkea ja itsepäinen. Nauran myös erittäin helposti ja paljon. Yritän ajatella asioita positiivisesti, mutta välillä mullekkin tulee niitä päiviä kun ei jaksa, eikä huvita. Vapaa-ajallani nautin elämästä, teen kaikkea kivaa, eli valokuvaan, kirjoitan, soitan, kuuntelen musiikkia ja vietän aikaa kavereiden kanssa. 

Opittiin Empun kanssa tunteen toisemme joskun aika kauan sitten, kun ratsastettiin molemmat Aramarassa. Ollaan oltu myös esim. vuonna 2010 samalla esteleirillä jne. Meidän ystävyys kuitenkin vasta syttyi, kun päästiin samalle luokalle yläasteelle mentäessä. Tai, ei se siinä alussa oikein loistanut, mutta viimestään sitten kasin alussa meistä tuli ystäviä. Liikuttiin sitten koulussakin usein aika tiiviinä nelikkona Minä, Annu, Emppu ja Kiia. Ja olihan se sitten pieni shokki kun saatiin tietää, että se Empun leukemia on uusiutunut. Ollaan nyt keväällä Empun sairastumisen jälkeen pidetty aivan liian vähän yhteyttä toisiimme. Maaliskuun lopulla käytiin Kiian kanssa Tampereella Tayssis Emppuu moikkaamas, mut sen jälkeen ei olla nähty. Uudestaan ollaan kyllä menossa, kun vaan päästäis lähteen. 

Tays 25.03. -13

Jos sitten seuraavaksi ratsastuksesta?  Oon ite ratsastanut molemmilla Empun hevosista, ja pidän kyllä molemmista kovasti. Hurrilla oon ratsastanut Aramarassa tunneilla, ja mitä muistelen oon erityisesti tykännyt hypätä sillä.  Siitä kun oon viimeks ratsastanu Hurrilla, on kuitenkin nyt jo tosi pitkä aika.  Ratsastuspäiväkirjasta kurkkasin, että oon ratsastanut Hurrilla viimeks 25.3.2012, eli yli vuosi sitten.

Minä ja Iiris 3.2. -13

Iiriksellä oon ratsastanut kerran ja muutamankin kerran oon hoitanu sitä Empun kanssa. Iiriksestä tykkään kans paljon. Hoidettaessa se ei oo ihan niin mukava, tai ainakaan talvella ei ollut, mutta ratsastaessa se on kiva, ja sen askellajit ovat aika täydelliset istua. 

Tässä kai tältä kertaa tarpeeksi, toivottavasti jaksoitte lukea. Ehkä tuun kirjoitteleen teille joskus toistekkin. 

Hyvää vappua!

/Iida