122. Asiaa koulunkäynnistä

Heh, jämsäläisethän aloittivat koulun jo 7.8 mutta mulla se alkoi vasta tänään. Ei oo ikinä näin pitkää kesälomaa ollutkaan! Toisaalta on kiva että se koulu alkoi vasta nyt, että sain vähän viettää "oikeetakin" kesälomaa, mutta toisaalta taas, muut on opiskellu jo reilun viikon eli ovat mua jo paljon edellä. Kirittävää siis riittää!
Ja tätä koulunkäyntiähän hieman hankaloittaa se, etten mä pysty oikeen vieläkään puhumaan. Ruotsia, englantia ja matikkaa en siis voi vielä edes opiskella... Mutta bilsa, äikkä, yhteiskuntaoppi ja muut lukuaineet menee multa heittämällä. Nyt varsinkin bilsa on mulle helppoa, sillä siinä käsitellään soluja ja elimiä ja luustoa yms. Asioita, jotka on mulle tällähetkellä arkipäivää. Eli, oikeestaan kirjassa ei tule mulle yhtäpaljon uutta, kuin muille. En halua ylpeillä tai mitään, mutta ei kai moni mun ikänen tiedä mitä ne kantasolut ja kromosomit on, paljonko ihmisessä on verta, mitä tekee punasolut, trombosyytit ja valkosolut? Nyt kun aloin noita luetteloimaan, niin tuli mieleen että todennäköisesti osaisin kirjoittaa tästä aiheesta kokonaisen postauksen!
Kirjassa käsitellään siis sydäntä, jonka toimintaa mulla seurataan säännöllisesti, verenpainetta, jota mulla mitataan päivittäin ja vaikkamitä! Siis oikeasti, kerrankin biologiassa on jotain kiinnostavaa! Sen takia mä aion saada ainakin kasin bilsasta kokeissa, ehkä voisin tavoitella jopa ysiä. Ei kai se mahdontonta oo, eihän?

Jos jatketaan näillä koulu jutuilla ja palataan vielä niihin kieliin ja matikkaan? Toivottavasti jaksatte lukea tätä mun höpötystä, mutta innostuin nyt :D
Ruotsi on ollut seiskalta asti mulle tosi vaikeeta, johtuen varmasti siitä, etten ole koulussa opiskellut sitä juurikaan. Seiskalla muutaman kuukauden, kasilla kevään ja ysillä en yhtään. Kokeisakaan ei ole ikinä kummoisia numeroita tullut ja kasin päättötokarissa komeili kutonen.
Englannissa mä oon ollut aina hyvä, mutta nyt yläasteen alettua sekin on mennyt alaspäin, ihan samasta syysttä kuin tuo ruotsikin. On vaan jotenkin hankalaa pysyä kärryillä kun ei ole siellä luokassa kuulemassa, vaan opettaja neuvoo vierestä. Tiedän, että se kuullostaa todella helpolta, mutta se ei ole. En osaa selittää paremmin, mutta mä olen kyllä koulussa kieliä ymmärtänyt paremmin.
Ja sitten on se matikka, mun ikuinen päänvaiva ja ainut aine jossa olen ollut totaalisen surkea ensimmäiseltä luokalta lähtien. Ei siitä voi edes muuta sanoa, kuin että ei oo mun juttu! Kaiken muailman potenssit ja yhtälöt ei vain mahdu mun kaaliin.

Sitten vaihdetaan aihetta johonkin mukavampaan kuin kouluun. Sunnuntaina 25.8 lähdetään nimittäin Julian ja äidin ja Julian äidin kanssa Kangasalalle kattelemaan kenttäkisojen maastokoetta, tai mikikä sitä nyt ikinä sanotaankaan. Maastoesteitä ne kuitenkin hyppäävät.
Kamera sinne on kuitenkin lähdössä mukaan ja toivonmukaan saisin kivoja kuvia, mitä voisin teille julkaista.
Mun vanhalla kameralla ei nimittäin saanut kovin laadukkaita kuvia kisoissa... Varsinkaan kimoista hepoista! Ja 1.9 olis tarkotus lähteä Aramaraan kattelemaan estekisoja, jos saadaan lupa. Nyt en tosin itse aio osallistua, se olisi ehkä hieman tyhmää...